Koulussa aika rientää vaihteeksi turhankin nopeasti. Tänään olen ollut aikaan saava. Aamupäivän editoin omaa henk.koht. projektiani FinalCutilla, pohdiskelin sommittelua, fontin valintaa ja työtä kokonaisuutena. Sain 30 minuutin materiaalista napsittua pois sen verran tavaraa, että FinalCutin timelinelle jäi enää 15 minuuttia. Siitä vielä 10 minuuttia pois, niin alkaa video olemaan muodossaan. Samalla mietin, saisinko tuohon pätkään lisää sisältöä still-kuvista. Niitä samoista aihepiireistä löytyy useampi tuhat.
Ruokatunnilla kävimme mainosprojektin kuvauksien tuloksia hieman läpi ja huomisaamuna jatkamme niiden kanssa. Näyttelijä suoritukset olivat loistavia, mutta kuvaus puolella olisi ollut toivomisen varaa. Toinen kameramiehemme ei ilmeisesti ollut miettinyt otettuja kuvia loppuun asti, joten materiaalista osa on selkeästi käyttökelvotonta. En tiedä miten yleistä tämä on, mutta tuskin kuitenkaan normaalia? Vaikka tietenkin, opiskelijoilta ei voi vielä odottaa ammattilaisen jälkeä. Omaan "täydellisyyden tavoitteluuni" vaikutti taannoinen projekti, jonka tiimoilta kirjoitin tänne mm. artikkelin Eeppisestä perfektionismista.
Tavallaan on jännittävää huomata, miten paljon yksittäiset projektit ja niiden tiimellyksessä tapahtuneet asiat vaikuttavat myöhemmissä projekteissa.
Lisäksi sain eräältä näyttelijältämme tänään puhelun, jossa hän kehui työskentelyämme ammattimaiseksi ja kertoi, että oli mukavaa nähdä, millaisia asioita meillä koulussa puuhataan. :) Tuntui hyvältä saada positiivista palautetta, vaikka palautteen antaja olikin ystävä. Erityisen palautteesta teki se, että kyseinen nainen soitti vain kertoakseen tämän.
Iltapäivällä jatkoimme animaatioiden parissa. Opettelin tekemään kamera-ajoja ToonBoomissa ja säästin itseltäni hermojen lisäksi aikaa. Liikkeet, joita yritän animoida näyttävät hiljalleen suhteellisen luonnollisilta. Sitten pitäisi vielä rakentaa kuville se kuuluisa tausta.
Ennen kotiin siirtymistä ehdin vielä tehdä luonnoksen erästä kutsua varten. Sain iltapäivällä urkittua lisää informaatiota tapahtumasta, jota varten tuota kutsua teen ja sain lisää ideoita kyseisen kutsun toteuttamiseen. Siitä tulee vielä hieno. Opin myös sen, että kutsua tehdessä, on syytä tietää suhteellisen tarkkaan, millaista tilaisuutta varten kutsua tehdään, koska se vaikuttaa kutsun ilmeeseen radikaalisti. On eri asia suunnitella hääkutsuja, kuin virallista kutsua business illallisille.
En tiedä teistä, arvon lukijat, mutta minä itse huomaan oman kehitykseni ja löydän itsestäni aivan uudenlaista ammatillista syvyyttä, kuin koskaan aikaisemmin. Ja olen siihen varsin tyytyväinen.
